Hei ystävät!
Aattelin tänään kertoilla liikunnastani, sen vähyydestä, haasteista, motivaatiosta ja tavoitteistani.
Historiana sen verran, että en oo koskaa ollu se liikunnallinen tyyppi. En oo koskaa harrastanut sen kummemmin mitään lajia nuorempana. Pesäpalloa olisin ehkä halunnut harrastaa. Koululiikunnassa olin se kasin oppilas, en huono en niin hyväkään. Ei siinä, pidin kyllä liikunnasta, ei se ikinä mikään pakote ollut. Arkiliikuntana on aina tullut pyöräiltyä paljon, nykyäänkin kuljen pyörällä töihin.
Vasta viimevuosina oon enemmän kiinnostunut liikunnanharrastamisesta, johtuen osin painon nousemisesta, ja yleisesti kunnonkohottamisesta. Yhdessä vaiheessa lenkkeily kiinnosti eniten, onhan siitä helpohko aloittaa. Sitä kesti hetken, ja harmittaa kun se vaan jäi pois.
Noin vuosi sitten innostuin kuntosalista, vähän sekin laski kynnystä kun ystävä käy säännöllisesti salilla ;) Kesällä mukaan asteli astangajooga, kävin viikoittain tunnilla.
Kuntosali jäi pois joksikin aikaa, mutta aloitin sen uudestaan uudella innolla Fitverstaan paketilla, tällä kertaa kunnollisella ruokavaliollakin. Harmittaa kun jooga loppui käymälläni salilla, mutta on nyt sen verran hyvät pohjat että ohjeiden avulla voisin kokeilla sitä kotosalla.
Oon aina ollut vähän laiskanpuoleinen ja mukavuudenhaluinen. Ehkä siksi soffalta ylös pääseminen ja lähteminen on hankalaa. Siihen haluan muutoksen. Haluan, että liikunnasta tulee osa elämää, osa arkea, ei mikään pakote
Vuonna 2015 syksyllä sairastuin, sen johdosta keskityin vain siihen ja parantumiseen. Valitettavasti se toi kiloja (liikaa). Tuntuu että tästä suosta on vaikea nousta. Joo, paino putosi Fitverstaan paketilla, mut oon hirveen malttamaton tyyppi. Pitkäjänteisyyttä lisää jostain kiitos! Ymmärrän että kilot on tullut ajan kanssa, niin ei ne yhtäkkiä häviäkkään. Välillä saan hirveen motivaatiopuuskan lähteä, mutta välillä kipinä katoaa.
Kaikista parasta on se, että saan oikeesti liikunnasta hyvänolontunteen, kun oon päässy tekemisen meininkiin. Tykkään, kun saan haastaa kehoani, ja ylittää odotuksiani. Se pakkaa unohtumaan liian helposti. Tietty sekin tuntuu hyvältä, kun kunto kohenee ja senttejä karisee ;)
Haluaisin löytää tasapainon. Sopivasti liikuntaa, sopivasti kiloja. Olis tyytyväinen itseensä ja tekemiseensä. Olis tasaisesti motivaatio liikkumiseen päällä.
Mikä pitää teidän motivaatiota yllä?
syrämmellä,
Heidi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti